Potti limiitti eli pottilimiitti

Pottilimiitti (englanniksi pot limit), joka aina välillä eksoottisesti kirjoitetaan “potti limiitti”, on vaikeimmin hahmotettava panostustapa.

Näillä ohjeilla pottilimiitti ja sen käytön seuraukset ovat kuitenkin nopeasti hallussa ja PLO:n (eli pot limit omahan) pelaaminen luonnistuu.

Potti nokkiin

Pottilimiitissä korottamisen yläraja on potin koko ja alaraja iso blindi.

Pienin sallittu korotus on ison sokkopanoksen verran. Jos joku on jo korottanut, täytyy kuitenkin korottaa vähintään yhtä paljon, kuin edellinen korottelija.

Suurin sallittu korotus on potin verran, eli niin paljon, kuin potissa on rahaa.

Jos kukaan ei ole korottanut edellä, potti on helppo hahmottaa: se on niin paljon kuin rahaa on pelissä. Jos pelissä on 50$, voit vuorollasi lyödä 50$. Helppoa.

Jos joku on korottanut edellä, korotus on edelleen potillisen verran. Potilliseen päästäkseen täytyy summaan kuitenkin laskea mukaan oma “maksu”, sillä korotushan on aina “maksu + lisärahaa”.

Tämä on se sääntö, joka laittaa jauhot suuhun.

Esimerkillä potillisen pamauttaminen kuitenkin valkenee:
Potissa on 10$. Doyle korottaa 8$. Seuraavaksi vuorossa on Patrik, joka haluaa tehdä maksimikorotuksen. Potissa on rahaa 10$ + Doyle korotti 8$, eli yhteensä 18$. Patrikin maksun jälkeen potissa olisi 10+8+8 = 26$, eli Patrik voi korottaa 26$. Yhteensä Patrik joutuu käyttämään maksimikorotukseensa rahaa maksun 8$ + korotuksen 26$ = Patrik lyö pöytään 34$.

PLO:ssa kannattaa muistaa, että koska vastustaja voi lyödä vain potillisen, tämä maksimikorotuskin on usein kannattavaa maksaa.

Esimerkiksi jos pelaaja lyö PLO:ssa ennen floppia ja vastustaja korottaa potillisen, alkuperäinen panostaja harvoin luovuttaa (ainakaan jos molemmat pelaajat pelaavat täydellä pinkalla): koska korotus on “vain” potillisen, sen voi vielä maksaa ja katsoa mitä flopilla tapahtuu.

Leave a Comment